Lähdettiin perjantaina aamusta heti kohti Tamperetta, josta lento lähti. Ei oltu kumpikaan ennen lennetty Ryanairilla, mutta kaikki sujui aivan mainiosti ja päästiin laukkuinemme ongelmitta koneeseen. Lento Italiaan on lyhyt, vähän alle kolme tuntia ja laskeuduttiin Bergamoon hieman etuajassa.


Löydettiin sieltä helposti Milanoon menevä bussi ja hypättiin kyytiin. Päätepysäkiltä, Stazione Centralelta, jouduttiin jatkamaan matkaa metrolla ennen kun oltiin hotlalla.
Pikaisen vaatteiden vaihto operaation jälkeen suunnattiin kohti keskustaa, mutta meidän tuurilla metro oli suljettu! Oltiin noin kolmen kilsan päässä keskustasta, joka puolella luki kaikki opasteen ynnämuut pelkästään Italiaksi, eikä meillä tietenkään ollut karttaa mukana.. Jotenkin ihmeenkaupalla onnistuttiin hyppäämään oikean bussin kyytiin ja löydettiin Castello Sforzesco, linna, jonka tiedettiin sijaitsevan kävelymatkan päässä Duomolta, eli keskustasta.
Hengailtiin hetki linnan vieressä olevassa suuressa puistossa. Siellä oli paljon jengiä viettämässä iltaa ja jossain katseltiin futistakin, ainakin niistä Brasilian pelipaitojen määrästä päätellen. Italia oli tippunut jo edellisenä päivänä, olisi ollut mielenkiintoista nähdä millainen meno Italian pelin aikana olisi ollut!




Puistolta jatkettin matkaa kohti Duomoa. Käytiin matkalla vetämässä naamaan reissun ekat pizzat. On kyllä ihan faktaa, ettei Suomesta saa mistään yhtä hyvää pitsaa kun Italiasta! Olisin voinut tuoda sitä kotiin tuliaisiksi..


Kierreltiin hetki keskustassa, pääosin Duomon lähettyvillä ja ihailtiin maisemia. Duomo oli kyllä aika vaikuttava, vaikka kaiken hehkutuksen jälkeen olin kuvitellut sen ehkä vielä vähän suuremmaksi. Duomon ympäristössä oli varmaan tuhansia puluja, hyi yök! En tykkää linnuista. Oon varma, että jokainen niistä on potentiaalinen ehdokas kakkaamaan mun päälle..






Koska metro oli illalla edelleen suljettu, suunnistettiin takaisin hotellille bussilla ja ratikalla. Matka taittui yllättävän nopeasti, vaikkei meillä edelleenkään ollut oikeastaan mitään hajua, missä päin kaupunkia oltiin. Niin kuin yleensäkin, mitä enemmän kello tuli, sitä huonommaksi meidän jutut muuttui.. Huumoria tarvittiinkin siellä hämärillä kaduilla, jossa kaikki miehet huuteli perään ties mitä Italiaksi.. Jotenkin hassua, että tuollakin suuren kaupungin kaduilla autot tööttäilee ja miehet vilehtelee perään. Oon kuvitellut sen turistipaikkojen jutuksi!
Illalla mentiin ajoissa nukkumaan ja keräämään voimia seuraavaa päivää varten. Hotellin sänky oli ihan super leveä ja pehmeä, sitä tulee ikävä!